Kokouskutsu

Kuntajakoselvittäjän kysymykset/MAL ja kuntarakenteet/Vastauskooste
Millainen oli tilanne maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisen ja yh-
teensovittamisen osalta ennen Jyväskylän, Jyväskylän maalaiskunnan ja Kor-
pilahden kuntien yhdistymistä?
Hankasalmi on kuulunut jo ennen em. kuntaliitoksia verkkariryhmään jossa maankäytön ja asumisen kysymyksiä selviteltiin. Jyväskylä on aikoinaan toiminut vastuukuntana joukkoliiken- teen järjestelyissä jossa Hankasalmikin oli mukana. Joutsassa käydään vuosittainen kehityskeskustelu ELY-keskuksen ja naapurikuntien välillä. Joutsa on ollut mukana seudullisessa liikenneturvallisuustyössä sekä seutukaavatyössä. Ks. MAL-esiselvitys (2006), luku 3: Kuntien välinen yhteistyö asumisessa, maankäytössä ja lii- Verkostokaupunkihankkeen ja aluekeskusohjelman jatkumona maankäytön suunnittelukysy- myksiin on Jyväskylän kaupunkiseudulla kehittynyt verkostokaupungin maankäyttäjien ryhmä, verkkarit. Ryhmä on syntynyt vuoden 2002 alkupuolella kuntien kaavoittajien aloitteesta ja yh- teistyön tarpeesta maakuntaliiton aluetoimikunnan toiminnan työn loputtua. Tarvetta kuntien rajapintojen maankäytön tarkasteluihin ja tiedonvälitykseen oli olemassa jatkuvasti ja yhä enemmän. Aluearkkitehtien naapurikuntakierrokset vauhdittivat Verkkariryhmän perustamista. Verkkarit -ryhmä on tietoja välittävä ja keskusteleva kaavoituksen yhteistyö- ja kehittämisfoo- rumi, joka luo edellytyksiä kestävälle, toimivalle ja taloudelliselle kaupunkiseudun rakenteelle ja yli kuntarajojen ulottuvalle yhteistyölle. Kokouksia on järjestetty noin 4-8 kertaa vuodessa. Ryhmään kuului ennen kuntien yhdistymistä edustajia Jyväskylän kaupungista, Jyväskylän maalaiskunnasta, Laukaasta, Muuramesta ja Uuraisilta. Lisäksi ryhmään kuuluu kaksi aluearkki- tehtia (Petäjävesi, Uurainen, Multia ja Toivakka, Leivonmäki, Luhanka, Joutsa) ja Keski-Suomen liiton edustaja. Alueellisia muita viranomaisia on tarvittaessa osallistunut palavereihin mm. tie- Ensimmäisiä konkreettisia tehtäviä verkkarit -ryhmällä on ollut yhteisen ylikunnallisen yleis- kaavakartan aikaansaaminen kuvaamaan kaupunkiseudun rakennetta sekä vuosittaisten visio- Verkkarit -ryhmä on osallistunut mm. maakuntakaavan arviointiin, Jyväskylän seudullisen työ- paikkavarantoselvityksen tekoon sekä ylikunnallisen yleiskaavakartta-aineiston kokoamiseen. Paikkatietoaineistoon pohjautuvaa kartta-aineistoa tarvitaan mm. ylikunnallisessa strategiatyös- sä sekä erilaisissa kaupunkiseudullisissa teemakartoissa. Verkkarit välittävät toisilleen ajankohtaista tietoa kuntien merkittävistä, tekeillä olevista suunni- telmista ja niiden etenemisestä. Ryhmän jäsenet toimivat useissa ylikunnallisissa yhteistyöpro- jekteissa, kuten esim. läntisen ohitustien, 9-tien kehittämisen, viherosayleiskaavan, Päijänne- hankkeen ja ratapiha- ja terminaalialueen selvityksissä. Verkkareiden vetäminä on kaupunkiseudulla järjestetty jo kolme maankäytön visioseminaaria, joista kaksi viimeisintä ylikunnallisena. Visioseminaarien tulokset palvelevat löytämään kuntien oman ja kaupunkiseudun tulevaisuuden mahdollisuuksia niin asumisen, työpaikkojen, virkistyk- sen, palveluiden kuin liikenteenkin järjestämisen osalta. Projektikohtaista yhteistyötä yli kuntarajojen Vuosien varrella on yhteistyötä harjoitettu laaja-alaisesti myös liikennesuunnittelun ja kunnallis- tekniikan verkostojen ja jätehuollon osalta. Kaupunkiseudulla tehdyt isot liikenneratkaisut ovat vaikuttaneet keskeisesti myös kuntien kaavoituksen ratkaisuihin. Kahdeksankymmentäluvulla yhteistyötä tehtiin tiiviisti K-S liiton kokoon kutsuman aluetoimikunnan puitteissa lähinnä kau- pungin, maalaiskunnan, Säynätsalon, Laukaan ja Muuramen kesken valmisteltaessa seutukaa- voja sekä kaupunkiseudun kuntien yleiskaavoja ja yleiskaavallisia yhteistyösuunnitelmia (YKS). Yleiskaavallista yhteistyötä on tehty myös suoraan kahden kunnan välillä yli kuntarajojen. Esi- merkiksi vuonna 1968 valmistui konsulttityönä yhteinen yleiskaava kaupungin ja maalaiskunnan alueille. Molempien kuntien valtuustot hyväksyivät kaavan omalta osaltaan. 1980-luvulla laadit- tiin yleiskaavoja kaupunkiseudun kuntiin. Yli kuntarajojen laadittuja yleiskaavoja Jyväskylän kaupungin ja naapurikuntien osalta ovat mm. Palokka-Rantue osayleiskaava vuodelta 1978, Muurame-Sääksvuori osayleiskaava vuodelta 1996 ja Seppälänkankaan osayleiskaava vuodelta 2001. Uurainen ja Laukaa ovat tehneet yhteistyötä Vehniän ja Hirvaskankaan yleiskaavoja laa- Raja-alueiden yhteistyötä on tehty erityisesti Majanoro-Kinkomaan, Mannilan ja Huhtasuo- Seppälänkankaan suunnilla. Viimeisimpänä Jyväskylän maalaiskunta ja Laukaa ovat aloittaneet kaavarunkotasoisen maankäytön yhteissuunnittelun Seppälänkankaan ja Tiituspohjan välisellä Verkkareiden yhteistyö toimii ryhmän sisällä hyvin tiedonvälittämisen ja suunnitelmien arvioin- nin osalta. Lisäksi yhteiset kokoukset lisäävät virkamiestasolla valmiutta monentasoiseen muu- hun yhteistyöhön. Verkkareille ei ole kuitenkaan delegoitu päätäntävaltaa eikä heillä ole omaa Ylikunnallista yleiskaava-aineistoa on ylläpidetty kaupungin laitteilla ja henkilöstöresursseilla. Yhteistyön parantamisessa tulee pohtia, kuinka pitkälle on mahdollista ja järkevää mennä yleis- Seudullisia visioseminaareita on ajateltu edelleen jatkaa. Kesän 2007 visioseminaariin oli tarkoi- tus ottaa mukaan elinkeinoelämän ja rakentajien edustajia. Kehittämiskuviot tulevat vastaan myös kaupunkiseudun kuntien maankäytönsuunnittelussa käytettävien tietojärjestelmien pa- Asuntohallituksen ja Jyväskylän seudun neljän kunnan (Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta, Laukaa ja Muurame) välinen sopimus koskien vuosien 1993 - 1995 aravalainoitusta allekirjoitet- tiin tammikuussa 1993. Sopimus oli ensimmäinen koko maassa. Kunnat nimettiin mukaan use- ampivuotiseen asuntolainoitusta koskevaan kokeiluun. Asuntohallitus ja seudun neljä kuntaa tekivät sopimuksen vuosina 1993 - 1995 alkavan asuntolainoitettavan uudistuotannon ja perus- parannettavan tuotannon määrästä. Seudulle vahvistettiin tietyt prosenttiosuudet valtakunnalli- sesta uustuotannosta ja perusparantamistavoitteista. Vuoden 1993 uustuotantotavoite oli 677 asuntoa ja 450 perusparannettavaa asuntoa, eli yhteensä 1127 asuntoa. Seuraavien vuosien tavoitteet olivat yhteensä 1152 ja 1218 asuntoa. Seudun tuli laatia vuosien 1993 - 1995 arava- suunnitelman, jotta sovittu aloitusten ja perusparantamisen määrä toteutuu. Sopimuksen myö- tä seudulle turvattiin laman aikaan selkeä osuus valtakunnallisista asuntolainoitusresursseista. Lainoitusyhteistyö asuntohallituksen – sittemmin valtion asuntorahaston kanssa oli tuloksellista. Uutta sopimusta ei laadittu, koska kokeilun aikana aravalaki muuttui siten, että kuntien välinen lainoitusyhteistyö oli mahdollista. Pääosa seudun asuntuotannosta oli 1990-luvulla ns. ARA- tuotantoa, joinain vuosina jopa yli 70 %. Vastuu lainoitusyhteistyöstä oli seudun asunto- ohjelmointityöryhmällä, johon kuuluivat neljän kunnan asuntoasioista vastaavat viranhaltijat ja kaupungin keskushallinnon tutkija. Lainoitusyhteistyön lisäksi työryhmä laati vuosittain kuntien asunto-ohjelmien tueksi seudun asuntokatsauksen. Keski-Suomen liiton maakuntahallitus esitti vuoden 1999 lopussa asunto-ohjelmointiin liittyvän yhteistyön laajentamista kauluskuntiin Jyväskylän seudulla. Valtion asuntorahaston kanssa py- rittiin neuvottelemaan aiesopimus koskien vuosien 2001 - 2003 asuntolainoitusta. Valtion asun- torahasto ilmoitti, että se pitää seudun kuntien yhteistyön laajentamista hyvänä ja tarkoituk- senmukaisena asiana. Asuntorahasto totesi, että se ei ole tehnyt sopimuksia kuntien yhteistoi- minta-alueiden kanssa. Yhteistyö kuntien välillä perustuu kuntien keskinäiseen yhteistoiminta- Seudun yhdeksän kuntaa hyväksyivät yhteistoimintasopimuksen koskien vuosien 2001 - 2003 arava- ja korkotukilainoitusta. Sopimuksen tarkoituksena oli mahdollistaa arava- ja korkotuki- lainoitusmahdollisuudet myös Hankasalmella, Uuraisilla, Korpilahdella, Toivokassa ja Petäjäve- dellä. Tavoite saavutettiin: kokeilun aikana näissä kunnissa virinneet hankkeet saivat tarvitse- mansa lainoituksen valtion asuntorahastolta. Seudullisen yhteistyön toiminnasta vastasi sopi- muksen mukaan seudullinen asunto-ohjelmointityöryhmä, johon kuuluivat Jyväskylän, Jyväsky- län maalaiskunnan, Laukaan ja Muuramen johtavat asuntovirkamiehet sekä yksi muiden kunti- en valitsema edustaja. Työryhmä valmisteli mm. seudullisen lainoitusesityksen ja myöntämis- Kuntien lainoitusyhteistyö kokeilun jälkeen on jatkunut sopimuksen linjaamalla pohjalla. Yhdek- sän kunnan seutu on vakiintunut annettujen aravanormien kautta yhteistoiminta-alueeksi. Ara- tuotannon osuus koko tuotannosta on laskenut voimakkaasti. Ara-tuotannon määrän lasku on johtunut vuoden 2002 jälkeen tapahtuneesta asuntolainakorkojen voimakkaasta laskusta ja edullisuudesta ara-lainojen korkoon nähden sekä tiukoista ara-asuntokannan rajoituksista. Uu- distuotanto on keskittynyt suhteellisen hyvän erityisryhmien asuntoihin myönnettävän avustus- käytännön myötä vanhusten ja muiden erityisryhmien asuntojen toteuttamiseen. Yhteistyöstä vastuullisen työryhmän palaverit ovat pudonneet noin kymmenestä kolmeen palaveriin vuodes- Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2010 Liikenteen kannalta merkittävin yhteistyöhanke on Jyväskylän seudun liikennejärjestelmä- suunnitelma (JYSELI 2010), johon liittyy suunnitelman toteuttamisen aiesopimus ja seurantajär- jestelmä. Hankkeessa ovat mukana kunnista Jyväskylän kaupunki ja maalaiskunta sekä Muu- rame ja Laukaa. Muina osapuolina ovat mm. Keski-Suomen tiepiiri, Keski-Suomen Liitto ja Ra- Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa käsitellään kaikkia liikennemuotoja sekä maankäyttöä ja yh- teistyötä. Suunnitelma valmistui vuonna 1999. Toteuttamisen aiesopimus laadittiin ensimmäi- sen kerran vuosille 2001 - 2004 ja toisen kerran vuosille 2005 - 2008. Osapuolien edustajista muodostuva seurantaryhmä kokoontuu vähintään kerran vuodessa seu- raamaan ja koordinoimaan aiesopimuksen toteutumista. Yhteistyömuoto koetaan tarpeelliseksi. Aiesopimuksen ohjausvaikutus on rajallinen, koska sektoriviranomaiset ja kunnat laativat itse- Joukkoliikenteen osalta yhteistyötä tehdään seutu- ja kaupunkiliikenteen suunnittelussa ja ra- hoituksessa. Tärkein yhteistyömuoto on seutuliikennetyöryhmä, johon kuuluvat Jyväskylän seu- tulippualueen 20 kuntaa sekä lääninhallituksen ja bussiliikenteen edustajat. Seutulipputyöryhmä päättää käytännössä seutulippujen hinnoista ja markkinoinnista sekä järjestelmään tehtävistä Ryhmän työvaliokunta valmistelee joukkoliikenteen kehittämisehdotuksia ja teettää selvityksiä ja suunnitelmia. Paikallisliikennealueen muodostavat Jyväskylän kaupunki ja maalaiskunta sekä Muurame. Nämä teettävät noin viiden vuoden välein paikallisliikenteen linjastosuunnitelman se- kä tarpeen mukaan muita joukkoliikenneselvityksiä. Seudullinen joukkoliikenneyhteistyö on ol- lut aika passiivista ja löyhästi johdettua. Joukkoliikenteessä on monia osapuolia (kunnat, lää- ninhallitus, liikennöitsijät ym.). Näiden vastuujako on epäselvä, mistä aiheutuu ongelmia toi- minnan kehittämiselle ja suunnitelmien toimeenpanolle. Monet liikenneverkkoja koskevat suunnitelmat ja selvitykset tehdään yhteistyössä alueen kunti- en, tiepiirin, Keski-Suomen liiton ja Ratahallintokeskuksen kanssa. Yhteistyötä on tehty mm. maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmatyössä, matkapalvelukeskusprojektissa ja liikenne- verkkohankkeissa. Usein liikenneväylien rakentaminenkin tehdään yhteistyössä. Laukaan kunta rajautui ennen kuntaliitoksia Jyväskylän maalaiskuntaan. Muutama vuosi ennen kuntaliitosta käynnistyi Verkkari – yhteistyö kuntien kaavoittajien välillä. Kuntien rajapinnassa olleista kaavahankkeista pyydettiin viralliset lausunnot. Varsinaista maan- käytöllistä yhteensovittamista ei tehty, koska rajapinnoilla ei ollut sellaisia maankäytöllisiä toi- mintoja, joita varten olisi tarvinnut laatia esim. yhteistä yleiskaavaa. Yksittäisenä kohteena yh- teistyötä tehtiin Vehniällä kunnan kaavoittaessa teollisuusaluetta (nyk. Lidl-logistiikkakeskus). Isomman mittakaavan suunnittelun hoiti Keski-Suomen liitto maakuntakaavoituksella. JYSELI 1998 (Jyväskylänseudun liikenne) tehtiin yhteistyössä Jyväskylän, Jyväskylän maalais- kunnan, Muuramen, Laukaan ja usean eri viranomaistahon kanssa. Lisäksi tehtiin yksittäisiä vi- Jyväskylän kaupungin kanssa yhteistyössä on laadittu Muurame-Sääksvuori osayleiskaava (1996). Muuramen kunnan taajamia, Keskustaa ja Kinkomaata on kehitetty itsenäisenä tiiviinä rakenteena, joita ei ole haluttu kasvattaa kiinni Jyväskylään. Tavoitteena on ollut hallittu ja te- hokas yhdyskuntarakenne, Muuramen taajama-aste on 86 %. Liikenteen kehittämisessä on ollut tärkeää valtatie 9 kehittäminen ja sitä on tehty aina yhteis- Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden kanssa ei ole ollut tiivistä yhteistyötä. Se ei ole ollut Jyväskylän edellinen kuntaliitos ei koskenut Petäjävettä. Petäjävesi on kehittänyt itsenäisenä kuntana sekä keskustaa että olemassa olevia kyliä. Kunta on osallistunut Verkkari-ryhmän toi- mintaan alusta asti jo ennen Jyväskylän kuntaliitosta. Verkkariryhmässä on seurattu Jyväskylän seudun kuntien kaavoitusta maankäyttöä ja liikennesuunnitelmia. Toivakan kannalta asetelma ei ole muuttunut kuntaliitoksesta. Yhteensovittamiseen vaikuttavia tekijöitä ovat olleet mm. seudulliset ja maakuntavetoiset hankkeet / ohjelmat. Uurainen on toiminut itsenäisenä kuntana, kunta on kehittänyt itsenäisesti jo olemassa olevia Kunta on osallistunut Verkkari-ryhmän toimintaan alusta asti jo ennen Jyväskylän kuntaliitosta. Verkkariryhmässä on seurattu Jyväskylän seudun kuntien kaavoitusta maankäyttöä ja liikenne- Jokihaarassa on uudisrakentaminen tapahtunut Jokihaaran oikeusvaikutteisen OYK:n perusteel- la, käyttäen suunnittelutarveratkaisuja. Uudisrakentaminen on Hirvaskankaalla ennen asemakaavan(2013 voimaantulo) valmistumista tapahtunut suunnittelutarveratkaisuilla. Hirvaskankaan OYK on oikeusvaikutteinen ja saanut Muualla kunnassa on rakennettu pääasiassa asemakaava tonteille. VT 4 kehittyminen on vaikuttanut Uuraisten Hirvaskankaalla kaavasuunnitteluun. Hirvaskankaan asemakaavasta jouduttiin jättämään VT 4: varsi pois, koska tiesuunnitelmat eivät olleet valmii- na. Asemakaavaa on ryhdytty 2013 laajentamaan aiemmasta asemakaavasta poistetulle oike-
2 Miten kuntien yhdistyminen muutti tilannetta?

Hankasalmi:
Kuntaliitos ei ole Hankasalmen osalta vaikuttanut näihin em. asioihin suurestikaan. Uuden kaupungin sisällä: 80 % seudun asuntotuotannosta tehdään ohjatusti Jyväskylään. Jy- väskylän kaupungin yleiskaavatyö on auttanut uuden kokonaisuuden hahmottamista. Kaavoituksen ja maanhankinnan resurssien nousu ja suuntaaminen uuden kunnan alueelle tuot- ti nopeasti tuloksia. Maankäyttöpolitiikat on yhtenäistetty uuden kunnan alueen monimuotoi- suus huomioiden. Yhdistymisellä oli huomattava vaikutus toimivan liikennejärjestelmän objek- tiivisen tarkastelun edellytyksiin (esim. Koillinen kehäväylä). Kaupungin ja maalaiskunnan väli- nen yritystonttikilpailu asettui (erityisesti kauppa ja logistiikka). Palveluverkot tarkastellaan nyt kokonaisuutena. Aiemminkin on ollut yritystä esim. palveluiden raja-aluetarkasteluihin, mutta ne eivät onnistuneet. Kyläkaavojen tekeminen on jatkunut aktiivisena. Kyläpolitikoinnin epäter- ve vaikutus kaavoitukseen on lientynyt. Kolme yhdessä tarjoaa monipuolisempaa asumista kuin kolme yksinään. Kahden taajaman välinen kilpailu (Palokka ja Vaajakoski) väheni. Taajamat ovat löytäneet paikkansa uuden kaupungin omaleimaisina aluekeskuksina. Tällä hetkellä tuntuu vallalla olevan väärä käsitys, jota esim. sanomalehti Keskisuomalainen on osaltaan edistänyt, ettei Jyväskylään saa enää maaseutualueille rakentaa. Kuitenkin omakotirakentamisessa maa- seutualueiden osuus on jopa hieman kasvanut suhteessa asemakaava-alueille rakentamiseen vuosien 2009 - 2012 välisenä aikana. Eli maaseudun rakentamisen volyymi on säilynyt ennal- laan, mutta nyt rakentaminen sijoittuu suunnitelmallisemmin kaavoitettuihin kyliin. Korpilahdella ryhdyttiin jo vuosi ennen kuntien yhdistymistä valmistelemaan maankäytön ja kartta- ja mittaustoimen uudistuksia. Koska Korpilahden kaavoitusta ei käytännöllisesti katsoen ollut, Korpilahtea varten palkattiin Jyväskylän kaupungin palkkalistoille aluearkkitehti, joka ryh- tyi suunnitelmallisesti suunnittelemaan ja ohjaamaan kunnan kaavoitusta. Korpilahden kunnan alueen kartat ja kaavoitustilanne laitettiin ajan tasalle. Myös Jyväskylän maalaiskunnan kaavoi- tusresurssit olivat kunnan kokoon ja kaavoituspaineisiin nähden tosiasiassa liian pienet. Monissa samankokoisissa kunnissa/kaupungeissa resurssit olivat selvästi suuremmat (Tuusula, Nurmiär- vi). Kaavoitustoimien yhdistymisen jälkeen on kaupungin kaavoituksessa ollut erityisen vahvaa osaamista vastaamaan kaikenlaisiin kaavoituskysymyksiin alkaen maaseudun kyläkaavoitukses- ta ja kaupungin keskustan senttipeliin. Työ on ollut kansallisesti mitaten tehokasta ja tuloksel- Ensimmäisen valtuustokauden jälkeen tehdyn kuntien yhdistymisen arviointi -raportissa suurin osa kuntapäättäjistä oli sitä mieltä, että maankäytön ja kaavoituksen suunnittelu nousi kuntien yhdistymisen jälkeen hyvälle tasolle ja että nimenomaan siinä on saavutettu yhdistymisen suu- rimmat hyödyt. Kaavoituksen koettiin olevan tasapuolisempaa, suunnitelmallisempaa, jänte- vämpää ja monipuolisempaa. Kaavoitus- ja yhdyskuntarakenneprosessi koettiin toimivaksi ja että lyhyellä aikavälillä Jyväskylässä on jo saavutettu tuloksia. Myös maankäytön ja rakentami- sen ohjelmointi koettiin toimivaksi ja onnistuneeksi (KymppiR). Seudullisesti: Rakennemallin tekemisen jännitteet vähenivät yhdistymisen myötä, millä oli vai- kutusta paitsi prosessin sujuvuuteen myös sisältöön. Verrattuna esiselvityksen tekemiseen, itse rakennemallin teko oli huomattavasti helpompaa, koska kaupungin ja maalaiskunnan välistä kissanhännänvetoa ei enää ollut. Toisaalta tuoko nyt isompi kaupunki naapurissa muille enem- män ja uudenlaisia haasteita? Kuntien yhdistymisen jälkeen on ollut enemmän myös yhteisiä maankäyttöpoliittisia kiinnostuksenaiheita, kuten mm. kyläkaavoitus ja maaseudun rakentami- sen ja vesihuollon yhteensovittaminen. Ne eivät olleet kaupungissa merkittäviä kysymyksiä. Asumisen yhteistyö on seudullisesti säilynyt samalla eli heikolla tai jopa vielä heikommalla ta- solla kuin vuonna 2006. Korpilahti on tullut mukaan mm. Verkkarit-yhteistyöhön. Ennen yhdis- tymistä käytännössä ilman kaavoitusresursseja ollut Korpilahti ei ollut millään tavalla mukana yhteistyössä ja yhteisissä tarkasteluissa. Verkkareiden toiminta jatkuu edelleen hyvässä yhteistyössä. Liitoksen jälkeen laadittiin myös Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 ja JYSELI päivitettiin samaan aikaan ajantasalle. Uutena kokeiluna on tänä vuonna Jyväskylän kaupungin, Laukaan kunnan ja Muuramen kunnan yhteinen, MRL:n mukainen kehittämiskeskustelutilaisuus Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Uusi Jyväskylä ympäröi Muuramen. Yhteistyö jatkuu samoilla alueilla kuin ennenkin. Maantie- teellinen sijainti ei ole muuttunut ja rajojen poistaminen ei ole muuttanut tilannetta. Petäjäveden naapurikunnista Jyväskylän Maalaiskunta ja Korpilahti poistuivat ja Jyväskylä tuli uudeksi rajakunnaksi. JKL kaupunki antaa lausunnot kaavoista, lausunnot ovat muuttuneet tiu- kemmiksi ja maaseutuasumista vastustavammaksi. (mm. Palvalahti – Kintaus OYK) Toivakan kannalta asetelma ei ole muuttunut kuntaliitoksesta. Yhteensovittamiseen vaikuttavia tekijöitä ovat olleet erilaiset seudulliset ja maakuntavetoiset hankkeet / ohjelmat. Henkilökohtaiset kokemukset Säynätsalon ja Vaajakosken osalta ovat palvelutason huononemi- nen kuntaliitosten jälkeen. Tähän on osaltaan vaikuttanut autoilun varaan rakennetut uudet Aiemman Jyväskylän maalaiskunnan sijasta kaavalausunnot on antanut Jyväskylän kaupunki. 3 Osana Paras-hanketta laadittiin Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0, miten
se on vaikuttanut seudun maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen?

Hankasalmi:
Seudun maaseutumaisten kuntien osalta on tullut paineita entistä enemmän yhdyskuntaraken- teen tiivistämiseen maankäytön ja asumisen suhteen. Jyväskylän osalta rakennemalli on ollut oikeusvaikutteisen yleiskaavan oleellinen lähtökohta. Rakennemalli opetti paljon seudullisesta kehyksestä ja se edelleen tiivisti Jyväskylän alueella maankäytön ja liikenteen yhteensovitusta. Rakennemallin seurantana tehty kyselytutkimus teh- tiin 2012 ja tekeillä on kaavoituksellinen seurantaselvitys. Joukkoliikenneyhteistyö tiivistyi uuden lainsäädännön mukaisesti ja Muuramen, Laukaan ja Jy- väskylän yhteinen joukkoliikennelautakunta aloitti toimintansa (linkki). Syksyllä 2012 tehdyn rakennemallin seurantakyselyn perusteella Jyväskylän päättäjät ovat ol- leet kiinnostuneempia rakennemallin seurannasta kuin muiden kuntien päättäjät. Kuntien välillä on havaittavissa eroja ja vaikeutta sitoutua rakennemallin mukaiseen kehitykseen. Kyselytutkimus ja tapahtuneet tosiasiat ovat osoittaneet, että rakennemalliin on sitouduttu sil- loin, jos sen sisältö on vastannut kunnan omia intressejä. Toisaalta kysymys voi olla myös siitä, että rakennemallia ei pohjimmiltaan ymmärretty tai sisäistetty. Esimerkkinä tästä voi pitää sitä, että Petäjävesi ei ymmärtänyt Jyväskylän antamia, rakennemallin sisältöön viittaavia, kriittisiä lausuntoja Kintauden osayleiskaavasta. Sama ilmiö toistui Toivakassa nelostien varren kaavoi- tuksessa. Miten Jyväskylän rajaa vasten, vanhojen kylien ytimistä etäälle leviävä kaavoittami- nen eli ”rajahajakaavoittaminen” voisi olla yhdyskuntarakennetta eheyttävää? Rakennemallin hyväksymisestä ei ole kulunut riittävästi aikaa, jotta voisi arvioida sen ohjaus- vaikutusta kuntien yleiskaavoitukseen. Vaihemaakuntakaava 4:ssä rakennemalli näkyy lähinnä taajamatoimintaan ja asumiseen varattujen alueiden päivittymisellä. Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 otti hyvin huomioon Laukaan kunnan kuntastrategian ja maapoliittisen ohjelman, jonka ansiosta kunta pystyy toteuttamaan maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua rakennemallin mukaisesti. Ei ole muuttanut mitenkään. Rakennemalli jatkaa Muuramen entistä maankäyttöstrategiaa. Petäjäveden kunnassa on toimittu rakennemallin tavoitteiden mukaisesti jo ennen rakennemal- Palvalahti – Kintaus OYK ja vesistöjen RYK muutos on valmistunut rakennemallin syntymisen jälkeen (3/2013). Tässä kaavassa on M-alueilla kuivanmaan mitoitus ohjeet ja M-1 alueella on rakennusoikeus siirretty asemakaavoitettaville alueille. Petäjävedellä rakentaminen on suuntautunut kaavoitettaville alueille ja toiminta-alueiden piiriin. Haja-asutus alueilla uudisrakentaminen on viimevuosina ollut vähäisempää. Petäjäveden kuntastrategia on elävä maaseutumainen asuminen ja elävät kylät. Petäjäveden asuminen on viimeaikoina keskittynyt VT 18/23 varteen ja keskustaajamaan. VT 18/23 yhteys Jyväskylään ja rautatie ovat toimineet yhteytenä Jyväskylän ja Keuruun suuntaan, niiden toivotaan edelleen kehittyvän. Asutus ja yritystoiminta ovat sijoittuneet nauhamaisesti Ohjaavat vaikutukset näkyvät myöhemmin kuntien kaavoitusprosessien toteutuessa. Rakenne- malliprosessi on nostanut yhteiset teemat esille ja vaikuttanut nyt vireillä oleviin kaavoihin. Uuraisten kunta on toiminut rakennemallin periaatteiden mukaisesti jo ennen sen tekemistä. Rakennemalliin on tuotu Uuraisten elävät kylät, kuten Jokihaara ja Hirvaskangas, Kyynämöinen ja Höytiä. Kylät ovat kehittyviä, niiden asukasluku kasvavaa ja palveluja on saatavilla (kuten Rakentaminen tapahtuu oikeusvaikutteisten OYK:n ja asemakaavojen mukaan, paitsi Höytiällä, johon aloitetaan Yleiskaavan laatiminen. Alueilla on yleinen vesi- ja viemärijohtoverkosto. Höy- Uuraisten keskustaan ollaan laatimassa ensimmäistä oikeusvaikutteista osayleiskaavaa, jossa tärkeimpinä näkökohtina ovat asuminen, palvelut, työpaikka alueet, liikenne ja virkistysalueet. Kaavatyö on aloitettu 2012 ja se valmistunee 2014. Aiempi OYK oli oikeusvaikutukseton v. 1994 Keskustaan ollaan kaavoittamassa uusia AP tontteja, sinne on juuri valmistunut 5-kerroksinen 18 asunnon kerrostalo, joka mahdollistaa esteettömän asumisen palvelujen läheisyydessä. Kes- kustassa on jo ennestään palveluasumista. Uuraisten keskustan liikennesuunnitelma on päivitetty yhdessä ELY - keskuksen kanssa 2012. Päivittäminen on ollut osa Uuraisten keskustan OYK:n selvitystyötä ja osa laajempaa selvitys 4 Onko seudun kunnissa valtuuston hyväksymä maankäyttöstrategia, maapoliit-
tinen ohjelma, asunto-ohjelma, liikennesuunnitelma

Hankasalmi:
Hankasalmella ei ole näiden suhteen suoraan valtuustotason päätöksiä. Joutsan strategiassa on käsitelty näitä asioita. Kuntien yhdistymisen yhteydessä tehty yhdistyssopimus, kaupunkistrategian eheän yhdyskun- tarakenteen teemakortti (kv), kokonaisvaltainen yleiskaavatyö (ehdotusvaiheessa), jokavuoti- nen KymppiR-ohjelma ja kaavoitusohjelma, Maapolitiikan periaatteet (kh 10.6.2013), asumisen ohjelmointi kympissä (kv), erityisasumisen kehittäminen ja linjausten teko on käynnissä. Asu- misvision (2007) päivitys käynnissä. Jyselin seuranta, seudullinen joukkoliikennesuunnitelma, yleiskaavan liikenneverkkoratkaisut mukaan lukien pyöräilyverkko, pyöräilyn ja kävelyn kehit- Laukaan kunnassa valtuusto hyväksyy vuosittain kaavoitusohjelman ja maapoliittisen ohjelman Valtuuston hyväksymää liikennesuunnitelmaa ei ole. Luhangan kunnassa ei ole hyväksytty valtuustotasolla maankäytön strategiaa tai maapoliittista ohjelmaa tai asunto-ohjelmaa. Liikennesuunnitelman osalta kunta on ollut mukana ylikunnalli- sessa laajemmassa kokonaisuudessa. Maankäytön keskeisiin periaatteisiin on kuulunut joustava maapolitiikka yhteistyössä yksityisten maanomistajien kanssa. Maankäyttösopimuksin on pyritty edistämään eheän yhdyskuntarakenteen muodostumista mm. kirkonkylään. Kunta on myös hy- väksynyt yksityisten laatimia kaavoja em. periaattein. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt omistajapoliittiset linjaukset 2009. Asunto-ohjelmaa ei ole, mutta kunnanvaltuusto on hyväksynyt palvelustrategian vuonna 2011 sekä Muuramen kunnan kaavoituskatsauksessa päivitetään vuosittain tonttisuunnitelma 5-10 vuodeksi. Liikenteensuunnitelmista Muurame on ollut mukana projekteissa: Jyväskylänseudun liikenne 2025 (Jyseli) ja valtatie 9 kehittämisselvitys välillä jyväskylä Jämsä (2013). Petäjäveden 2020 Stategiakartta(17.6.2013), Yhtenä tavoitteista on ”maanhankinnan ja kaavoi- tus perustuu maaseudun asumisen kehittämiseen”. Kunnassa toimii maapoliittinen toimikunta, joka kokoontuu n. 6 krt / vuosi. Toimikuntaan kuu- luu koko tekninen osasto, sekä kunnanjohtaja ja hallintojohtaja. Toimikunnassa käsitellään maankäyttö, -hankinta, -hinnoittelu ja kaavoitusasioita monipuolisesti. Viime vuosina kunnassa on tehty seuraavat tie- ja liikennesuunnitelmat: Kintaus: kevyenliikenteen väylän suunnitelma Mt 6250 9/2012 Petäjäveden keskustan Liikenneympäristön parantamistoimenpiteet 11/2011 Petäjävesi, Kintaus: Liikenneympäristön parantamistoimenpiteet 11/2011 Keuruun, Multian ja Petäjäveden liikenneturvallisuussuunnitelma 2011 VT 18 ja 23 Tiejärjestelyt, Petäjävesi Aluevaraussuunnitelma 2008 Toivakassa on valtuuston hyväksymä maankäyttöstrategia ja sitä ollaan parhaillaan päivittä- Uuraisten kunnassa on 10.12.2012 vahvistunut Kuntastrategia 2016, jossa maankäyttö on yksi kolmesta osa-alueesta, julkisten palvelujen ja elinkeinot ja työllisyys osion lisäksi. Kunnassa toimii maankäyttötyöryhmä, jonka tehtävä on ajankohtaisten maankäyttöasioiden pohdinta ja päättäminen. Työryhmään kuuluvat kunnanjohtaja, rakennustarkastaja, aluearkki- 5 Pystytäänkö seudun nykyisellä kuntarakenteella ja päätöksentekosysteemillä
kehittämään tasapainoisesti seudun yhdyskuntarakennetta ja estämään yh-
dyskuntarakenteen hajautuminen ja alueiden segregaatio?

Hankasalmi:
Ei välttämättä aivan nykyisellä kuntarakenteella, mutta entistä enemmän kuntien yhteistyön kautta tulee pystyä vaikuttamaan em. ongelmiin. Joka tapauksessa tietynasteinen palveluiden Nykyinen kuntarakenne ei Joutsan kohdalla vaikeuta maankäytöntavoitteiden saavuttamista. Kunnan keskustaajama toimii itsenäisenä keskuksena, jonka maankäyttöön ei kuntarajoilla ole Rakenne on jo päässyt hajautumaan. Hajautumista voitaisiin hillitä, mutta näyttää siltä, että si- tä ei kunnissa oteta tosissaan. Ajattelutapa näyttää olevan, että kaikkihan on aivan hyvin, eten- kin meidän kunnassa. Mahtaako Muuramen maankäytön rakenne kehittyä joukkoliikenne- ja kevytliikennepohjaisesti itsenäisenä kuntana? Muuramen kunnan työpaikkojen määrä ei ole kasvanut asukasmäärän suhteessa. Seudulla asuntotuotanto yksipuolistuu sitä omakotivaltai- semmaksi ja vähemmän kaavoitukseen perustuvaksi, mitä kauemmaksi mennään Jyväskylän keskustaajamasta. Toisaalta, mistä saadaan asukkaat kaikkiin, seudulla jo kaavoitettuihin ky- liin? Asuinalueiden sosiaalinen tila –selvitykset on tehty seudullisina vuosina 2004 ja 2009. Ei pystytä, koska joskus asia on vaikea myös pienemmässä mittakaavassa, kunnan sisällä. Kysymyksessä nähdään yhdyskuntarakenteen hajautuminen ongelmana. Kun seutukunta kui- tenkin muodostuu useammasta kunnasta, hajautuminen tulee nähdä yhdyskuntarakenteen läh- tökohtana. Asuminen seudulla on hajautunut satojen vuosien ajan ja sen seurauksena on syn- tynyt harvaan asuttuja alueita, kylämäisiä alueita ja kaupunkimaista asutusta. Luonnollisesti nykyinen kuntarakenne ylläpitää tätä rakennetta ja toistaiseksi se ollut myös välttämätöntä näillä alueilla asuvien ihmisten palvelujen turvaamiseksi. Tavoitteena tulee olla maaseutumaisen ja kaupunkimaisen asutuksen harmonia, jossa ei olisi havaittavissa jyrkkiä eroja näiden kesken. Petäjävedellä ei ole esiintynyt yhdyskuntarakenteen hajautumista. Uudet rakennukset rakenne- taan olemassa olevan kunnallistekniikan piiriin. Olemassa olevia kylien rakentamista ohjataan yleiskaavoilla ja asemakaavoilla, haja-asutusrakentaminen on hyvin vähäistä. Petäjävedellä ei esiinny segregaatiota, eikä Petäjävesi ole osa Jyväskylän kaupunkialueen seg- regaatiota. Petäjäveden väkiluku on ollut nouseva, alueelle muuttaa lapsiperheitä. Verotettavat tulot olivat v. 2010 11.219 €/asukas (JKL 14.630ja Muurame 15.451 €/as.) Tiivistämällä kuntien välistä yhteistyötä, pystytään edelleen kehittämään yhteistä yhdyskunta- rakennetta. Nyt tunnistettu epäsuhta keskuskaupungin ja kehyskuntien asukasrakenteen kehi- tystrendissä on ratkaistavissa kuntayhteistyöllä mm. yhteisin maankäytön-, liikenteen ja elin- keinopolitiikan ohjelmin. Nyt kaupungin ja kehyskuntien väliin on paikoin jätetty vapaata vyö- hykettä, ettei vaan kumpikaan hyötyisi toisen kunnan kehittämistoimista. Jatkossa on hyödyn- nettävä tämä resurssi ja suunniteltava kaupungin kehittymistä valtaväylien mukaisesti vahve- nevina kehityskäytävinä. Palveluiden järjestämisestä voidaan tehdä kuntien välisiä palvelusopi- muksia silloin kun oleelliset palvelut jäisivät asutuksen osalta liian kauas (esim. 4-tien varressa Haukanmaan alueen pohjoisosan kehittäminen ja Leppäveden ranta-alueet) Toivakka on yhdyskuntarakenteen osalta hyvin järjestetty. Samantapaista taajama- ja kyläalu- eiden ulkopuolella tapahtunutta asutuksen ja palvelujen hajarakentamista kuin Jyvässeudun muissa kunnissa on, ei Toivakassa ole juuri tapahtunut. Voimakkaimmin kehittyvien kuntien kasvu on perustunut hyvin pitkälle suoriin valtateiden tasoliittymiin, joka on antanut niille sel- keän kilpailuedun Toivakkaan verrattuna. Jatkossakin Toivakassa rakentamista pyritään ohjaa- Uuraisilla ei esiinny segregaatiota, eikä Uurainen ole millään tavoin osa Jyväskylän kaupunki- alueen segregaatiota. On epäselvää, mihin segregaatiolla tässä yhteydessä viitataan, todennä- köisesti siihen yleiseen väitteeseen, että kehyskuntiin muuttaa omille asuinalueilleen varakasta väkeä. Uuraisilla on runsaasti lapsiperheitä, ja verotettavat tulot v. 2010 oli ka. 10.878 €/asukas. Vertailuna Jyväskylä 14.630 €/asukas, Muurame 15.451 €/asukas, Laukaa 13.074 €/asukas ja Petäjävesi 11.219 €/asukas. Valtionveronalaiset tulot euroa/tulonsaaja olivat v. 2011 ka 23.046 euroa (valtakunnan ka. 26.555 euroa/tulonsaaja). Fakta tiedot antavat oikean kuvan siitä, että Uuraisilla asuu pääasiassa keski- ja pienituloista väestöä, jotka haluavat elää ja kasvattaa lapsensa turvallisessa asuinympäristössä ja jossa peruspalvelut melko lähellä. Turval- linen, luonnonläheinen asuinympäristö olivat Keski-Suomen liiton muuttotutkimuksessa 2013 keskeiset syyt asua ja muuttaa Jyväskylän seudulle. Käsitys, että varakkaat asuvat/muuttavat kaikkiin ympäröiviin kehyskuntiin ja muut keskuskaupunkiin, on lähtökohdaltaan yleistys ja pe- Uuraisilla ei ole esiintynyt yhdyskuntarakenteen hajautumista. Uudet rakennukset rakennetaan olemassa olevan kunnallistekniikan piiriin. Olemassa olevia kylien rakentamista ohjataan yleis- kaavoilla ja asemakaavoilla, haja-asutusrakentaminen on hyvin vähäistä. Jyväskylän seutua pystytään kehittämään nykyisellä kuntarakenteella, kun päätöksenteko hoi- detaan avoimesti ja osapuolia kunnioittaen. Jatkossakin tulee hyväksyä pienemmissä kylissä asuminen ja tukea kylien elinvoimaisuutta. Joukkoliikenteen jatkuminen on tärkeää, samoin palveluiden pysyminen asuinpaikkojen lähellä. 6 Mikä olisi optimaalinen kuntarakenne Jyväskylän seudulla yhdyskuntaraken-
teen tasapuolisen kehittämisen näkökulmasta vuonna 2030?

Hankasalmi:
Tiivis Jyväskylä (liitoskuntineen) seudun veturina jonka kanssa kauempana olevat seudun kun- Yhtenäinen eheä kaupunkiseutu ja alueellisesti järkevän kokoiset maaseutukunnat vaikka osalii- Muutamia muotoiluja kuntarajoihin tulisi tehdä. Tavoitteena tulisi olla kauniit kuntarajat ilman repaleita tai reikiä. Jos kunnan jokin taajama sijaitsee lähempänä Jyväskylän keskustaa kuin kunnan omaa keskustaa, tulisi ko. taajaman alue ympäristöineen liittää kaupunkiin. Kaavoitus- ja maanhankintaresurssien optimaalinen kohdentaminen, yritysmyönteisyyden laajentaminen seudulliseksi aitoon Muurame-henkeen ja etenkin kokonaisvaltainen MAL-yhteensovitus yksi- tuumaisesti kehitettävän, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävän liikennejärjestelmän näkö- kulmasta paranisi nykyisestä vielä, jos Muurame ja Leppävesi tulevat mukaan Jyväskylään. Laa- jennettuna vaihtoehtona Jyväskylään voisi liittää edelliset ja Lievestuoreen, Toivakan sekä Jy- väskylän lentoaseman pohjoispuolella olevan Laukaan kunnan alueen. Siitä muodostuisi Suo- men paras kunta. Liian laajalla kunnalla/kaupungilla saattaisi taas olla jopa epätervettä, pää- töksentekoa ja yhdyskuntarakenteen hajaantumista edistäviä, absurdeja vaikutuksia. Alueella olisi vähintään kaksi kunta(kaupunki)keskusta, jotka tekevät keskenään tiivistä yhteis- työtä yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi. Keskuskaupunki ja sen ympärillä olevat elinvoimaiset maaseutukunnat. Muurame jatkaa entiseen malliin omaa tiivistä yhdyskuntarakennetta kehittäen. Itsenäiset kunnat ja kuntarakenne eivät ole esteenä Jyvässeudun kehitykselle ja tasapuoliselle kehittämiselle. Pienemmät yksiköt tarjoavat monipuolisempaa ja tasapuolisempaa asumista ja yritystoiminnan kehittämistä alueella ja estävät laita-alueiden autioitumista. Terve kilpailu ke- hittää aluetta ja keskittäminen puolestaan monopolisoi palvelut, niiden kehittämisen ja hinnoit- Hiilijalanjälki on pienempi, kun asuminen, työpaikat ja palvelut ovat lähekkäin toisiaan. Mielestäni hallinnollinen näkökulma ei ole tuota optimaalista tulosta vaan kunkin alueen tulisi toimia luontaisten vahvuuksiensa kautta. Rakenteita luovat ensisijaisesti kaavoitus- ja liikenne- ratkaisut, joissa pitäisi nykyistä tasapuolisemmin huomioida eri alueet. Seudun luontainen keskus on ilmiselvästi Jyväskylä. Julkisen liikenteen palvelutaso välillä Toi- vakka–Jyväskylä on niin heikko, että yhdistyminen ei ole mielestäni asukkaiden palvelujen jär- Jos haluttaisiin muodostaa nykyisen Laukaan ympärille kuntakeskittymä (Toivakka, Hankasal- mi), kunnan keskuksen tulisi sijaita Lievestuoreella joka olisi kunnan palvelujen ja tasapuolisen kehittymisen kannalta oikea sijoittumispaikka. Yhtenä vaihtoehtona voisi olla myös Toivakan kunnan rakenteellinen eheyttäminen liittämällä siihen alueita Jyväskylän kaupungista esim. Oravasaaren ja Leppälahden kylien alueet. Silloin voitaisiin aloittaa Leppäveden ranta-alueen asumisen ja palvelujen suunnittelu yhtenäisten suunnitelman pohjalta. Rutalahden kylä ja siihen liittyvät Päijänteen ranta-alueet on samoin alueellisesti miellettävissä paremmin Toivakan kuin Jyväskylän tai Joutsan palveluiden piiriin. Erilliset kunnat ja kuntarakenne eivät ole esteenä Jyvässeudun kehitykselle ja tasapuoliselle ke- 7 Kuvatkaa kuntanne käytössä olevat kaavoitusresurssit (henkilöstö / asiantun-
tijapalvelut / vuosi). Kuvatkaa kuntanne tonttien hinnoittelukäytäntö.

Hankasalmi:
1/4 viranhaltijan vuosityöajasta käytetään kaavoitukseen, asiantuntijapalvelut ostopalveluna Valtuusto päättää rakennustonttien hintatasosta ottaen huomioon raakamaan ostohinta ja pa- kolliset infran rakennuskustannukset. Joissakin kohteissa tonttien myyntihinta ei ole kattanut Asemakaava tonttien hinta on määritelty vastaamaan alueen yleistä hintatasoa. Tontin hinnalla katetaan välittömät maanhankinta ja kaavoituskulut. Asemakaavoituksessa päällikön lisäksi 4 kaavoitusarkkitehtia, 1 projektipäällikkö, 4 kaavasuun- nittelijaa, 1 suunnitteluinsinööri, 1 suunnitteluarkkitehti, 1 kaavoitusbiologi, 1 yleissuunnitte- luinsinööri, 1 yleissuunnitteluhortonomi, 3 suunnitteluavustajaa. Yleiskaavoituksessa päällikön lisäksi 1 kaavoitusarkkitehti, 1 maisema-arkkitehti, 1 kaavoitusin- sinööri, 1 kaavoitustutkija, 1 suunnitteluinsinööri, 1 liikenneinsinööri, 1 suunnitteluavustaja. Asiantuntijapalvelumäärärahaa yhteensä 350 000 eur vuonna 2013. Tontinhinnoittelukäytäntö. Ks. maapolitiikan periaatteet. Tontinluovutus on kuntalaisten ja yritysten kannalta maapolitiikan tärkein ja näkyvin osa. Riit- tävä ja monipuolinen tonttitarjonta edistää paikkakunnan rakennustoimintaa, minkä ansiosta väkiluku ja työpaikkojen määrä kunnassa kasvaa. Yleiset tontinluovutusperiaatteet on viimeksi päätetty kaupunkirakennelautakunnassa 2009. Kaupunkirakennelautakunta päättää vuosittain asuntotonttien vyöhykehinnoittelusta sekä ta- Määrälliset tavoitteet ja uusien asuinalueiden ohjelmointi määritellään KymppiR-ohjelmassa. Luovutustapoja ovat myynti ja vuokraus. Luovutustapa päätetään aluekohtaisesti. Pyrkimys on monipuoliseen tarjontaan. Pääosa tonteista luovutetaan asunnontarpeen perusteella, jolloin kri- teerinä on mm. nykyinen asumismuoto, asumisväljyys, perheen koko, hankkeen toteuttaminen, paikkakunnalle muutto. Etusijalla on aina loppukäyttäjä ja valinta tehdään viranhaltijapäätök- sellä. Tontteja voidaan luovuttaa myös tarjouskilpailulla tai arvonnalla. tästä päätetään aina erikseen kaupunkirakennelautakunnassa. Tontinvaraus on voimassa 6-12 kk ja rakentamisvel- Omakotitontit hinnoitellaan vyöhykeperiaatteen mukaan. Vapaassa haussa olevan perusomako- titontin keskimääräinen hinta on noin 30 000 €. Vapaan haun halvimmat yksilöidyt tontit löyty- vät Korpilahdelta (10 000 €) ja kalleimmat Palokan Matinmäki I –alueelta (58 000 €). Kangas- vuoressa, 3,5 km päässä kaupungin keskustasta, on lokakuussa 2013 myytävänä tontteja jopa Määrälliset tavoitteet ja uusien alueiden ohjelmointi määritellään KymppiR-ohjelmassa. Luovu- tustapa on pääsääntöisesti myynti. Saajan valinta tehdään Maankäytön Tontit ja maanhallinta- palveluyksikössä viranhaltijapäätöksenä. Uusilta alueilta tontit jaetaan hakemusten perusteella. Vapaaksi jääneiden tonttien osalta järjestetään jatkuva haku. Saantiperusteina on mm. hakijan olemassa oleva tonttivaranto sekä hankkeen toteuttaminen. Tavoitteena on aina toimijoiden ta- sapuolinen kohtelu. Tontteja voidaan luovuttaa myös tarjous- ja laatukilpailulla, josta päätetään erikseen kaupunkirakennelautakunnassa. Tapauskohtaisesti käytetään mm. kiinteistökehitys- kohteissa suoraa tai kilpailullista kumppanuuskaavoitus-menettelyä esim. jos alueella on suojel- tavaa tai purettavaa rakennuskantaa. Kyseeseen tulevat myös laaja-alaiset, käyttötarkoituksel- taan monipuoliset hankkeet, joissa mukana voi olla useampi rakennusliike. Liike-, yritys- sekä eritysasumisen ja –palveluiden tontit Luovutustapana on pääsääntöisesti myynti mutta erityisasumisen ja –palveluiden tonttien osalta myös vuokraus. Liike- ja yritystontit jaetaan hakemusten perusteella. Liike- ja yritystontit hin- noitellaan asemakaavan käyttötarkoituksen mukaan perustuen joko maapohjan hintaan, raken- nusoikeuden hintaan tai niiden yhdistelmään. Erityisasumisen ja –palveluiden tonttien osalta palveluasumisen linjauksia valmistellaan kevään 2013 aikana kaupungin johtoryhmän ni- meämässä palveluasumisen koordinaatioryhmässä. Yleisten rakennusten tonttien käyttäjiä ovat mm. päiväkodit, koulut ja palveluasuminen. Tonttien luovutuksessa tarkastellaan kaupungin ko- konaistilannetta ja tarvetta yhdessä muiden palvelukokonaisuuksien kanssa. Laukaan kunnassa kaavoitukseen osallistuu seuraavat henkilöt: kaavoitusjohtaja (80 %), kaa- vasuunnittelija (100 %), suunnitteluteknikko (70 %) ja kaavoitusavustaja (40 %). Kunta käyttää maankäytönsuunnittelun asiantuntijapalveluihin noin 50 000€ / vuosi. Pääosa asiantuntijapalveluihin käytettävästä rahasta kohdentuu kaavoihin laadittaviin selvityksiin. Kaa- vasuunnittelu pyritään tekemään kunnan omana työnä. Tontit pyritään hinnoittelemaan käyvän hintatason mukaan kuitenkaan nostamatta yleistä hin- tatasoa. Tonttien hinnoittelusta päättää kunnanhallitus. Kunta on tehnyt 2000-luvun puolessa välissä maankäyttösopimuksia yksityisten maanomistaji- en kanssa, joka on aiheuttanut yleistä hintatason nousua. Kunnan tonttien hinnat ovat noin 10 - Kunnassa on kaavatoimikunta ja kunnanjohtaja sekä tekninen johtaja osallistuvat kaava- asioiden käsittelyyn esittelijöinä eri hallintoelimissä. Kaavoitus toteutuu Luhangan kunnassa ostopalveluna ja tällöin tarjouskilpailun perusteella kaa- voittajaksi saadaan aina kilpailun mukaan paras mahdollinen vaihtoehto. Kunta on lisäksi mukana aluearkkitehtisopimuksessa Toivakan ja Joutsan kuntien kanssa. Kunnalla on valtuuston vahvistamat tonttihinnat. Eri hintakategorioita on aikaisemmin ollut vii- si: 1. Hepoluhdan rantatontit, 2. Härkiönmäen rantatontit, 3. Erilliset rantatontit 4. Hepoluhdan rantamaisematontit, 5. Kunnan muut tontit Tammijärvellä ja kirkonkylällä. Näissä kalleimmat tontit ovat olleet kohdissa 1-3 ja edullisimmat kohdassa 5. Kohtien 1- 2 tontit on kaikki myyty, joten jäljellä on tontteja kategorioissa 3-5. Muuramessa kaavoitusta hoitaa kaavoitusarkkitehti ja tekninen johtaja (kaavoituskokemus 27 vuotta). Tukipalveluina kaavoitukselle toimii mittausosasto kolme henkilöä (mittauspäällikkö + kaksi kartoittajaa). Asiantuntijapalveluihin on varattu rahaa 70 000 €/vuosi. Kunnanvaltuusto päättää tonttien hinnat vuosittain. Hinnat ovat tonttikohtaisia ja vaihtelevat 24 000 -33 000 € / tontti. Ensisijaisesti tontit annetaan muuramelaisil e tai entisille muurame- laisille sekä hakijoille, jolla on työpaikka tai yritys Muuramessa. Aluearkkitehti 2/5, kiinteistösihteeri 2/5, tekninen assistentti 1/5, aluearkkitehti ohjaa kaavoi- Tonttien hinnoittelu on Petäjävedellä laitettu tasolle, että rakentaminen ja asuminen on kohtuu- hintaista, tämä toimintatapa estää maanhinnan ja rakentamisen ylikuumenemisen. Tonttien hinnat on vahvistettu kunnanvaltuustossa. Keskusta-alueella kerrostalotonttien hinnoittelu perustuu rakennusoikeuden määrään, AO ton- Kaavoitusta johtaa kunnanjohtaja. Teknisenä asiantuntijana va tekninen johtaja ja kaavojen laatijoina aluearkkitehti sekä konsultteja tarpeen mukaan. Kartta- ja mittaustoiminta hoidetaan yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kanssa. Uusien asuinalueiden tonttien hinnoittelussa on käytetty asiantuntija-apuna kiinteistökaupan Aluearkkitehti 2/5 (yhteistyössä Petäjävesi ja Multia), rakennustarkastaja 1/5, toimistosihteeri 10 %, maankäyttötyöryhmä 1 kokous / kuukausi. Kaavat tekee konsultti, aluearkkitehti ohjaa v. 2013 alusta tonttien myyntiasiat siirretty tekniseen toimeen, KV päättää tonttien hinnat, vi- ranhaltija valmistelee ne. Asunto ja yritystoimintatonteille määrätty kiinteät hinnat, joita tarkas- tellaan vuosittain. Hinnan määrittelyssä käytetään perusteena maan hankinta- ja rakentamis- Valtuusto hyväksyi viimeksi 6.5. 2013 §44 uudet asunto - ja yritystonttien hinnat.

Source: http://www3.jkl.fi/blogit/erityisselvitys/wp-content/uploads/eritsel/2013/12/Maank%C3%A4ytt%C3%B6-asuminen-liikenne-ty%C3%B6ryhm%C3%A4n-vastaukset-kuntajakoselvitt%C3%A4jille.pdf